Vuoden ensimmäinen päivitys! Toivottavasti tämä vuosi on vähän anteliaampi bloggailun ja kisaamisen saralla kuin viime vuosi. Vuosi 2014 oli ja meni, siitä ei paljon jäänyt käteen. Taisin käyttää suurimman osan voimavaroista lisensiaattirutistukseen.
Jäätiin siis viime vuonna aika kauas tavotteista kummankin koiran kanssa. Halin kanssa käytiin loppuvuodesta muutamassa agikisassa, ei tullut nollia. Remin kanssa korkattiin tokoura kakkostuloksella. Muihin kokeisiin ei ilmoyrityksistä huolimatta päästy Remin kanssa.
Nyt ollaan taas Porissa mun töiden perässä. Töiden ohella ollaan treenattu etenkin tokoa. Olen nyt ryhdistäytynyt ja ruvennut pitämään treenipäiväkirjaa. Tuloksia tuntuu heti syntyvän, kun homman pitää vähän suunnitelmallisempana ja analysoi treenit jälkikäteen.
Remin kanssa tokoilussa on omat haasteensa. Se tekee kyllä intensiivisesti, mutta piippailee herkästi. Sitä tuntuu olevan tosi vaikea saada oikeaan mielentilaan. Toisaalta, onhan tuollainen äänekkyys myös luonnekysymys. Hyviä vinkkejä otetaan kuitenkin vastaan miten piippailua saisi pois.
Sain molemmat koirat ilmottua kokeeseen. Ilmo alkoi 22.1. eli tänään. Laitoin kellon eilen soimaan puoliltaöin ja lähetin valmiiksi kirjoitetun meilin unenpöpperössä. Koe oli ollut kuulema täynnä jo klo 00.06 joten tekniikka toimi :D Koe on Porissa parin viikon päästä. Katsotaan kuinka käy :D Olisi kiva saada kyllä treeniseuraa ja häiriötreenejä ennen koetta.
Agilityäkin päästiin treenaamaan viime viikonloppuna Katja Ojansivun koulutuksessa. Oli tosi kivaa ja saatiin hyviä neuvoja. Hali jää piakkoin aksasta eläkkeelle, mutta Remin suhteen on enemmän tavotteita.
Tämä viikko alkoi tosi huonosti, kun jouduin lopettamaan Uuno kissan maanantai-iltana :( Se meni loppuviikosta syömättömäksi ja oli pahoinvoivan ja kivuliaan oloinen. Yritin tukihoitaa sitä muutamia päiviä, mutta tilanne vain paheni. En löytänyt siitä mitään selkeää, oireita selittävää vikaa. Toivottavasti kuolinsyyselvityksestä selviää jotakin.
Olen monesti miettinyt, pystynkö lopettamaan oman eläimen mikäli tulee sitä vaativa tilanne. Näköjään pystyn, mutta totaalinen henkinen romahdus ja lama siitä seurasi. Pääasia kuitenkin, että nyt toinen ei enää kärsi.
Aavistin jo kun oireet alkoivat, että Unskan aika on täynnä. Sunnuntaina käveltiin koirien kanssa tuolla Ulvilan perukoilla korpimetsässä, jossa korppi seuraili meitä osan matkasta ja raakkui. Kai se tuli kutsumaan Uunoa (eikös se tiedä jonkun kuolemaa, kun korppi huutelee...).
Uu oli mun kissoista sellanen pieni höppänä, kolmantena syntynyt "kolmas koiranpentu", laatikkohullu ja leikkisä pieni olento. Muut kissat tuntuivat ensimmäisenä yönä sitä etsivän ja kutsuvan. En ole ennen nähnyt kissojen käyttäytyvän niin. Mutta ovathan nuo niin tiivis kissaperhe, ettei ihme jos ne puuttuvaa jäsentä etsivät.
Omituista että on enää kolme kissaa.
 |
| Uuno pikkupentuna |
 |
| Veljekset, pikku-Uu vasemmalla |
 |
| Luka ja Uuno teinipoikina |
 |
| Uunon muuvit 1 |
 |
| Uunon muuvit 2 |
 |
| Tuttavuutta siilin kanssa |
 |
| Yllättäen laatikossa :) |
 |
| pelailua padilla |
 |
| Uuno äitinsä kanssa päikkäreillä |
 |
| <3 |
 |
| Ikävä <3 |
