maanantai 29. lokakuuta 2012

Ringarooma Habanero alias Remi

Pennut saapuivat viime lauantain vastaisena yönä Ranskan maalta. Kävin noukkimassa pennut Tapiolta Helsinki-Vantaalta ja suunnattiin siitä kotia kohti. Pennut oli molemmat tosi reippaita ja villejä, etenkin tyttöpentu, joka oli mulla siis huostassa yön yli.

Aikamoinen jässikkä sieltä saapui! Valtavat tassut ja leveä kallo, tästä tulee komee kaveri :) Tosi kiva pentu. Tykkää ihmisistä ja on melko rohkea. Pikkasen se jänskättää uusia tilanteita, jolloin hakeutuu lähelle eli turvaa paljon ihmiseen. Ulkona pentu seuraa kiltisti mukana, eikä hakeudu vieraiden luokse. Halihan oli ihan toista maata pentuna, se säntäili jokaisen ja kaikkien perään. Yksinjääminen on pennusta vähän ahdistavaa, meteli tahtoo nousta heti jos esim. laitetaan aitaukseen ja portti kiinni. Tätä harjoitellaan. Hetkittäin aika äänekäs pikkukaveri.

Nimen kanssa oli alkuun vähän ongelmia. Kaveri on ihan Haban näköinen nimensä Habanero mukaisesti, mutta en halunnut antaa samalla tavulla alkavaa nimeä kuin Hali. Lopulta pentu sai nimen Remi, joka on ranskalainen nimi ja alkuperäiseltä merkitykseltään fun-loving eli hauskaa rakastava. Se oli mulla alunperinkin mielessä, mutta sitten hämäsi että onko se sittenkään Remin näköinen.

Hali on ihan rakastunut pentuun eli sen suhteen on mennyt tosi kivasti :)

Ekat päivät on vaan tutustuttu ja vähän ulkoiltu. Käsittely- ja rauhoittumisharjoituksia on tehty joka päivä useita kertoja. Leikkimistä harjoitellaan, Remi repii jo melko innokkaasti lelua. Lusikkaa tuo tykkää viskellä, joten metallin kanssa ei toivottavasti tule ongelmia :)

Tänään käytiin agihallilla Halin kanssa treeneissä, ja Remi sai myös tulla tutustumaan hallin tunnelmaan. Alkuun sitä jänskätti aika lailla, koska radalla oli vielä sillä hetkellä aika äänekäs kaveri, mutta pikkuhiljaa rentoutui ja rupesi jo vähän kiinnostumaankin, että mitä ympärillä tapahtuu. Autossa ensin piippailee, mutta rauhoittuu kuitenkin melko pian.

Paimenvietti sillä on selkeästi vahva, paimentaa Halia lenkillä ja kissojakin koittaa sisällä kyttäillä, mutta tähän olen puuttunut, ja on keksitty muuta puuhaa kissojen paimentamisen sijaan.

Tästä kasvaa kyllä ihan mahti koira :)


Päikkäreillä siskon (Ringarooma Hime) kanssa. Remi on taaempana.

Ekaa kertaa pellolla. Remillä on kaulassa "rohkeuspanta" eli adaptil feromonipanta.

On se aika veikee otus :)

Pikku paimen, kyllä tolla katseella lampaat liikkuu :D







keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Pikkupuuhastelua

Välttelen tässä tenttiinlukemista, joten pikainen blogipäivitys. Tää eläinlääkärin tutkinto on kyllä yks mielipuolinen keksintö. Tälläkin viikolla on seurattu kolme päivää kuinka kaveri valmistaa makkaraa. Joo-o, pointti on tullut jo selväksi miten se kutteroidaan ja pursotetaan siansuoliin. Ei siinä sinänsä mitään... Tosin melko älytöntä, että aikoinaan kahlattiin parissa viikossa pieneläinten sisätaudit läpi, mutta siihen voidaan käyttää kolme päivää, että tuijotetaan, kun joku valmistaa makkaraa. Ajankäytön priorisointia parhaimmillaan!

Nojuu mut sitten Halin juttuja.

Käytiin tekemässä sunnuntaina jälki. Jälki oli 200 m pitkä ja vanheni vähän vajaa tunnin. Nameja oli joka toisella askeleella ja enimmäkseen maasto oli kosteaa, multaista ja lehtevää. Yksi pätkä oli kallioista ja osin kuivan heinän peittämää. Tein kohtalaisen suoran jäljen, jossa oli yksi 90 asteen kulma ja yhdellä pätkällä vähän mutkittelua.

Hali haki jäljen hienosti janalta ja seurasi sitä tosi tarkkaan. Oli hauskan näköistä, kun kelpie kulki nenä maassa ja käänteli vain takapuoltaan silloin, kun suunta muuttui. Kallioisella kohdalla harhautui muutaman metrin jäljeltä sivuun, mutta palasi pian takaisin jäljelle. Lelupalkaksi olin jättänyt lehmän utarekumin, jota en oo käyttänyt pitkään aikaan treenileluna. Riemu olikin melkoinen, kun Hali löysi yhden suosikkileluistaan jäljen päästä.

Pitää ruveta pidentämään jälkiä. Sitä vaan aina luulee tehneensä pidemmän jäljen kuin mitä se oikeasti sitten onkaan.

Tokoa on tehty pari kertaa kuluneella viikolla.

Ruutu on sujunut nyt paremmin. Oikea paikka alkaa jo hahmottua.

Noudossa luovutus on edelleen ongelmallinen. Treenaillaan sitä. Enemmän ehkä vapautuksia leluun ja luovutusharjoituksia erikseen. Metallinouto on edistynyt paljon. Kun lähetän Halin takaakierrolle metalli suussa, se lähtee tosi vastentahtoisesti ja varovasti, mutta kun tulee esiin takaakierrolta ja lähtee tulemaan kohti, laukkaa jo melko lujaa (mitä ei ennen suostunut tekemään metalli suussa). Oon vapauttanut sen yleensä leluun tässä vaiheessa, että pysyy vauhti hyvänä. Metallin luovutus ei ainakaan  toistaiseksi ole ollut ongelma :)

Kaukoissa ongelmana on häiriöherkkyys (riippuen päivästä). Hali on asennonvaihtojen välillä epävarman oloinen, ja sivuille vilkuilua esiintyy paljon. Tänään tehtiin extempore kaukoharkat hölkkälenkin ohessa. Hali teki tosi hyvin, kun ei ollut tavallinen koulutustilanne menossa, vaan pidettiin vaan hauskaa. Eli pitäisi saada tuotua rentoutta myös treenitilanteeseen ettei koiran tarvitsisi vilkuilla huolestuneena ympärille.

Seuraavissa treeneissä voisi ottaa jääviä ja seuraamista, ne on olleet vähällä viime aikoina. Ja se tokoesteen hankkiminen on edelleen vaiheessa. Pitäisi saada aikaiseksi hankkia se.

Tän viikon Hali on ollut taas tosi ihana ja kiltti, ei tietoakaan viime viikon moodeiluista.

Kaksi yötä pennun tuloon, jaiks! :D

 

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Agikisat 20.10.

Käytiin eilen starttaamassa kaksi rataa PORSK:n järkkäämisää kisoissa Ojangossa. Tuomarina oli Sari Minkkinen.

Perjantaina kävästiin treenaamassa kontakteja ja otettiin muutama hyppyharjoitus. Hali oli ihan pimeellä tuulella treeneissä. Vähät välitti siitä että ohjaajaa yleensä pyritään kuuntelemaan, ja räiski esteitä ihan miten huvittaa. Käteen ei halunnut tulla, ei kääntynyt... Räkyttää sekoili vaan menemään. Just. Olipa siinä sitten sellainen olo, että kisaamaan huomenna. Intuitio kehoitti perjantai-iltana, että jätä suosiolla väliin, mutta ei, piti lähteä kokeilemaan. Ja jälleen kerran on todettava, että intuitio oli oikeessa taas kerran, ja molemmat kisaradat oli ihan kamalaa pelleilyä.

Eka rata oli agirata, joka oli sinänsä aika jees, mutta mun mielestä ykkösen radaksi melko haastava. Paljon oli pyörittelyä ja etenkin nopeille koirille paljon kohtia, joissa oli helppo ajautua väärälle esteelle. Kakkosesteellä jo tuli rima alas, joka oli osin mun vika, kun ohjasin sen hankalammalta puolelta, mutta tästä esteestä oli suorassa linjassa este, jolle Hali todennäköisesti olisi ajautunut ja koitin sitä vähän blokata. Kontaktit se juoksi kaikki läpi. Ei myöskään kääntynyt, vaikka yritin ajoissa kertoa mihin suuntaan mennään. Rimoja tuli alas enemmänkin, kun kelpien pääpointtina oli mennä sata lasissa suoraan suoraan. Se näytti siltä. että hupsista vaan, ai siinä oli estekin matkan varrella.  Lopulta HYL kun meni väärään päähän putkea.

Tän jälkeen olin jo sitä mieltä että jätetään seuraava rata väliin. Lähdin siitä jäähdyttelemään koiraa ja puhuin samalla puhelimeen ja kappas vaan, tuota pikaa tajusin eksyneeni metsään. Siellä mä sitten hölköttelin edes takaisin, kunnes yksi pappa ja kaksi ratsastajaa saivat mua neuvottua oikeeseen suuntaan. Ehdin sieltä sopivasti justiinsa rataan tutustumiseen mennessä, ja ajattelin että no mennään nyt sitten.

Toinen rata oli hypäri, joka oli nopeille koirille tosi vaikee. Tuomarikin sanoi, että tää tulee olemaan nopeille haastava. Suurin osa ottikin siitä HYlyn. Hali otti heti 5 vp renkaalta, kun osui sen reunoihin. Alkupätkä meni muuten suht ok, koska rata eteni melko suoraviivaisesti, mutta siinähän se vauhti sitten vaan kasvoi. Eka käännös kun tuli, niin Hali jatkoi suoraan eteenpäin ja otti HYLlyn menemällä putkeen. No, koitettiin jatkaa rataa, ja Hali oli sitä mieltä että mä olen täysin turha siellä radalla, kyllä hän tietää mihin mennään ja räiski vaan menemään koko ajan eteen välittämätttä yhtään mun ohjauksesta. Siihen päätinkin sitten lopettaa ja poistuttiin radalta. Eihän nyt jukoliste tosta mitään tule, ettei toinen oo yhtään kuulolla. Ihan kaoottinen meininki. Ja mä en mielestäni ite ollut mitenkään kovin jännittyneessä mielentilassa vaan aika rauhallinen.

Kyllä mä yleensä haen itestäni syyt kun asiat ei onnistu, eikä varmasti mun ohjaus mitään mahtavaa taaskaan ollut, mutta kyllä toi narttukin osaa olla välillä raivostuttava.Se on koko viikon ollut tollanen mitä ikinä sitten onkaan treenattu.

Mä en ilmoita Halia enää kuin hypäreille, kunnes on saatu kontaktit kuntoon. Enkä tiedä viittinkö nyt ilmota sitä mihinkään, kun todennäköisesti tässä on juoksut ihan käsillä tän viikon käytöksestä päätellen.







torstai 18. lokakuuta 2012

Mitä tehtäis, koira pestäis.

Sama rumba 3-4 kertaa päivässä. Pesen kuivaan, pesen kuivaan. Ja silti on hiekkaa joka puolella. Saisi jo maa jäätyä, mä en jaksa enää tätä kurarumbaa! Sitä suuremmalla syyllä, kun penneli kohta tulee niin kurarumban lisäksi alkaa pissarumba.

Koitettiin muuten kasata eilen porttia makkarin oveen ja eihän siitä mitään tullut :D Ja mä kun haaveilen että joskus voisi remontoida/rakentaa oman talon :D Joo-o kyllä varmaan, kun ei yhtä porttiakaan saada kasaan :D

Kävin ostamassa pennulle leluja, joita Hali yritti heti nykiä kassista. Hali on siitä hassu, että se kyllästyy vanhoihin leluihin, uudet on sen mielestä aina parhaita. Tulee aina uutta virtaa treeneihin, kun kehissä on uusi lelu. Mutta eiköhän ne sitten tasaisesti ole kaikki treenilelut myöhemmin kummallakin käytössä.

Kissat saivat uuden kissanminttulelun, joka olikin aikamoisessa suosiossa eilisen illan. Hali yritti tätäkin lelua vähän väliä varastella ja tuntui ihmettelevän kissojen touhua, kun ne vuoronperään pyörivät lelun päällä.

Mukaan eläinkaupasta tarttui myös Halille broilerinsydämiä ja kasvissosetta. Täytyy tarjoilla niitä sille illalliseksi. Kuivaruokana Hali on syönyt nyt jonkun aikaa Golden Eaglea, ja se tuntuu sille sopivan. Ajattelin tehdä retken Murren Murkinaan ensi viikolla. Mietin Orijenin ja Acanan välillä mitä sieltä mukaan raakaravinnon lisäksi tarttuisi. Halin kanssa voisin tosin jatkaa ehkä tolla Eaglella, mutta pennulle pitäisi jotakin kuivaruokaa saada.

Kipaisin eilen myös YA-prevettin myymälästä hakemassa Feliway ja Adaptil haihduttimet seinään. Etenkin Lukkis kokee taas järkytyksen, kun pentu saapuu. Jospa toi Feliway vähän auttaisi, mulla on siitä kyllä positiivisia kokemuksia. Ostin pennulle varmuuden vuoksi myös adaptil pannan, jos se on vähän nössömpi tapaus. Mitä kyllä epäilen.

Halin kanssa treenattiin äsken tokoa, ja täytyy todeta, että on selkeästi se aika vuodesta lähestymässä. Ihan kummia juttuja taas. Tuntui siltä, että Halin mieliala muuttui iloisesta ja riehakkaasta luimivaksi reppanaksi ihan yhtäkkiä ja loppulenkistä se kyyläili mua puun takaa ilmeellä "kauhea eukko sinäkin olet". Vaikka en edes tehnyt sille mitään. Huoh.

Otettiin ruutua. Tarjosi paikkaa koko ajan oikean puoleisten tötsien kohdalta. Muutaman kerran haki hienosti keskelle ruutua, mutta tuntuu ettei se siltikään tajunnut, että palkka tuli nimenomaan siitä. Otettiin pari kertaa myös lelu valmiina ruudussa tyylillä, ja sen jälkeen vielä ilman lelua tai muita apuja. Hali haki hienosti keskelle ruutua ja lopetettiin homma siihen. Ehkä tätä pitäisi tehdä joka tai ainakin joka toinen päivä, kun tuntuu ettei se sitä olekaan hoksannut vaikka aiemmin jo luulin niin.

Nouto. Ihan pimeä. Koira sekosi kun näki kapulan. Ei oo pitkään aikaan käyttäytynyt niin. No, annoin sille kapulan ja lähetin takaakierrolle. Ei meinannut ensin lähteä kiertämään, joutui antamaan monta käskyä. Kun se tuli kierron takaa esiin, annoin sille "hae" käskyn, ja Hali toi kapulan lujaa yhtään pureskelematta suoraan eteen, eli siltä osin ihan täydellinen. Mutta sitten ei suostunutkaan luovuttamaan kapulaa. Tän jälkeen muut noudot (takaakierron kautta) oli paljon huonompia, mm. heitteli kapulaa suussaan juostessaan kohti ja toi paljon vinompaan eteen. Ja luovutus onnistui vasta useamman irti käskyn jälkeen. Lopulta sain luovutuksen sujuvammaksi palkkaamalla sen lelulla jalkojen välistä heti kun luovutti.

Kaukot. Halia ei huvittanut. Ei noussut ekalla käskyllä, vaan piti antaa tuplakäsky. Maahan meni ekalla käskyllä, mutta sen jälkeen taas tuplakäsky istumaan eikä edes sillä noussut. Palasin koiran luo ja vapautin sen että pöh, tehdäänpä uudestaan. Nousi ekalla käskyllä reippaasti istumaan, jonka jälkeen vapautin takapalkalle.

Kotimatkalla se tosiaan tuijotteli mua puiden takaa ja oli ihan outo. En kyllä keksi mitä sillä jäi hampaankoloon. Kotiin päästyä se tosin oli unohtanut tämän episodin, ja oli taas oma iloinen itsensä. Tuon otuksen sielunelämä on kyllä välillä yksi iso mysteeri.





tiistai 16. lokakuuta 2012

Maanantaiaksaa ja jokunen jälki

Oltiin eilen Halin kanssa Timo Liuhdon vetämissä agitreeneissä. Hali oli aika kivassa vireessä, oli melko hyvin kuulolla ja vaadittaessa käyttäytyi rauhallisesti. Rata oli seuraavanlainen:


2. esteellä vippasin Halin vaan kädellä yli eli siis niin että se tulee lähes käteen kiinni ja sitten vaan nostin sen kädellä yli (en muista mikä sen teknikan nimi on). Pituudelle jaakotus ja 4. ja 5. valssit. Siitä olikin aika simppeli keinulle asti (tosin mun kökköohjauksen takia yritti ensin puomille eikä kepeille). Keinulta päällejuoksu (ehkä, en ikinä muista näitä ohjausten nimiä :) ja sit taas 11. esteellä sama kuin 1. esteellä. Putken jälkeen 13. esteelle viskileikkaus, mikä oli uusi juttu ja toimi Halilla hyvin. Puomin jälkeen 6. esteellä pakkovalssi ja jaakotus. Pituudella hyppäsi vinoon oikealle ja laitettiin verkko pituuden oikealle sivulle. 20. esteelle oliskohan se ollut vähän niinku niisto ja sitten peruutin kohti 21. estettä. Tähän sitten jäätiinkin kun aika loppui, mutta todennäköisesti loppupätkässä ei olisi ollut ihmeempiä.

Hali juoksee edelleen kontaktit läpi ja tekisi jo melkein mieli luovuttaa että juoskoon sitten, mutta ei kai siinä mitään järkeä ole. Kai sitä on vaan lähdettävä alusta opettamaan kontaktit kärsivällisesti. En vaan sitten tiedä siitä, että nyt kun on noita kisojakin tulossa niin ei oo kovin hyvä juttu, että treenikontaktit ja kisakontaktit on erilaiset. Tai siis en tiedä, onko kanttia ottaa kisoissa pieleen menneet kontaktit uudestaan, jos on virheetön rata siihen asti takana. Tai sit pitäisi ilmota sitä vaan hyppyradoille.

Kotiläksynä saatiin opettaa noita kädellä esteen yli vippaamisia (mikä ikinä nyt olikaan nimeltään). Ei olla niitä tehtykään, mutta äkkiä Hali pääsi jyvälle. Rauhallista käytöstä hiotaan ja kehua pitää kovasti. Tuli sellainen olo että oltiin valmentajan kanssa eilen samoilla linjoilla siitä millainen koira Hali on, kun tuntuu että edellisellä kerralla sitä paineistettiin ihan liikaa. Rytmitykset oli parempia kun tajusin edetä ja tulikin jo positiivista palautetta eilen :) Nii ja olin ite tosi rauhallinen. Pitkästä aikaa jäi oikeesti hyvä mieli treeneistä :)

Lähtöongelmaan Timo oli sitä mieltä, että hirveästi kehuja, kun se pysyy siellä ja yhtään ei saa antaa nytkähdellä. Tää lähtöongelma on ollut siitä tosi toivotonta, kun tuntuu että kaikkea mahdollista on kokeiltu ja kaikki neuvoo erilailla. Viime aikoina on koitettu mennä sillä linjalla, että jätän koiran enkä vilkuile sitä ja kävelen vaan tosi reippaasti ja rennosti pois, ja vapautan sitten melko nopeasti. Eilen otettiin rauhalliset kehut mukaan, ja koko Halin olemus tuntui muuttuvan. On kyllä ihan pöhelöä tämäkin. Oon mä sitä jossain vaiheessa paljonkin lähdöissä kehunut, mutta silloin tuntui ettei siitä mitään apua ollut. Mutta mennään nyt tällä linjalla, tavoite on saada lähdöt kuntoon tämän vuoden puolella.

Noiden kontaktien suhteen mulla onkin sitten enemmän epätoivoinen olo. On käyty niitä targetilla treenaamassa, mutta ei se targettikaan eilen mitään hyödyttänyt, läpi juoksi siltikin. Hmph.

Jälkeä on käyty tekemässä pari kertaa. Viime viikolla tehtiin lähimetsään jälki, jonka annettiin vanhentua noin tunti. Sateli vähän vettäkin. Kun lähetin Halin janalle, se lähti kaartamaan banaanilla vasemmalle ja läpi kuusiryteikön. Voi hitto, oli kiva mennä sen perässä siellä. Se löysi jäljen kyllä, mutta tuli jäljelle niin, että noin 1/3 jäljestä jäi taakse. Sen jälkeen pysyi jäljellä hyvin. Hali ei merkkaa jokaista askelta (eli jättää osan nameista maahan), ja viime aikoina oon saanut tästä ristiriitaista palautetta, mutta ilmeisesti sillä ei ole metsäjäljellä niin merkitystä. Kyllä se kuitenkin jäljellä pysyy. Hali oli tosi pettynyt, kun jälki loppui, sille ei meinannut lelu kelvata ja olisi halunnut vaan jatkaa. Ihana Hali, pääsi pitkästä aikaa jäljelle niin se itsessään oli palkitsevampaa kuin lelupalkka :)

Sunnuntaina tehtiin toinen jälki. Laitoin namin vaan joka toiselle askeleelle. Tämäkin jälki vanheni noin tunnin, ja mä poimin sillä välin hillittömän suppilovahverosaaliin. Otin tällä kertaa lyhyemmän janan kuin viimeksi, mutta Hali lähti väärään suuntaan jälkeä. Palautin janalle, jonka jälkeen se valitsi oikean suunnan. Yhdessä vaiheessa harhautui jäljeltä muutaman metrin sivuun ja kun löysi jäljen uudelleen, lähti seuraamaan sitä takaisin päin. En päästänyt sitä etenemään siihen suuntaan, ja Hali kääntyikin ja veti hienosti jäljen loppuun. Tällä kertaa palkkakin kelpasi, ja Hali oli ihan riemuissaan löytäessään uuden rakkaan lelunsa jäljen päästä.

Oli siis vähän sekoilua tässä jäljessä, mutta ehkä se vaikutti että nami oli vaan joka toisella askeleella ja Halilla taisi olla paha olo, koska yhtäkkiä puklautti kesken jäljestämisen. Päälle päinhän tässä pyörremyrskyssä ei kenkku olo yleensä näy (ellei se sitten ole henkistä). Mitä lie sieniä oli popsinut.




lauantai 13. lokakuuta 2012

Koiranko tahdot?

Yhdenkö vaan? Siitä lähtee lauma kasvamaan :)

Elikä parin viikon päästä meidän porukkaan liittyy uusi perheenjäsen, kun kelpiepoika lentää Suomeen Ranskan maalta :) Penneli tulee mulle sijoitukseen Erja ja Tapio Mäntysalon kautta (kennel Nallikallion) Kaveri on linjaltaan working mallinen ja väriltään red and tan. Ja varmasti aivan syötävän söpö ja ihana :) Vanhemmat ovat Dragonheart Indy (u) ja Belrieve Flame (n) ja pennun nimi on Ringarooma Habanero.

Oon viime aikoina miettinyt pennun ottamista, mutta aikataulun suhteen homma oli tarkoitus ajoittaa jonnekin vuoden päähän. Tää tulikin melko puun takaa, mutta en halunnut tarjouksesta kieltäytyäkään :)

Kohta siis on taas pakka sekaisin ja pissapaperit kehissä. Metalliaitaus ja portti makkariin on hankittu ja kämppäpaperit isompaan asuntoon on pistetty vetämään. Innolla odotan millainen tyyppi sieltä Suomeen saapuu :)

Halin kanssa on tällä viikolla tokoiltu ja käyty aksaamassa pari kertaa. Eilen treenailtiin kahdestaan aksaa, ja koitin keskittyä siihen, että etenen enkä jää aina kökkimään joka esteelle. Kyllähän se heti tulosta tuntui tuottavan, ja vaikeetkin pyörittelyt sujui normaalia paremmin kun rytmitys oli parempaa.

Tokossa on keskitytty nyt kaukoihin ja ruutuun. Luoksetulon stopissa oon ruvennut häivyttämään käsimerkkiä pois.Treenaamista riittää vielä.

lauantai 6. lokakuuta 2012

Ensimmäinen LUVA

Jess, tänään me saatiin se eka LUVA :) Oltiin kisoissa Vantaan Ojangossa Vuokkoset areenalla. Kisat järkjesti HSKH ja tuomarina toimi Asko Jokinen.

Rata ei ollut mikään ihan nätti, juoksi puomin kontaktin läpi ja mä olin taas myöhässä joka valssissa. Ei se hyödytä enää siinä vaiheessa valssailla, kun koira on jo ponnistanut... Ja tosi koomista, kun on juuri käyty niitä käännöksiä suhinalla treenaamassa niin eipä käynyt mielessäkään suhista radalla :D Ihme meininki. Välillä mietin liikkuuko sitä omassa pääkopassa juuri mitään. No, ehkä ensi kerralla sitten. Joka tapauksessa  0 vp, aika 35,10 s (ihanneaika 50s) ja 2.sija.

Toka rata olikin sitten Hyl, koska en kertonut tarpeeksi selkeästi, että putkelta käännytään vasemmalle ja Hali räiskäytti edessä olevan esteen. Puomilta juoksi taas läpi, jäätiin sitä treenaamaan enkä ummikkona tajunnut että sitten pitää poistua radalta joten jatkettiin rataa ja tuomari joutui poistamaan meidät. Hupsista vaan vähän noloa, mutta tiedänpä sitten ensi kerralla :)

Nyt alkaa kontaktitreenit ihan tosissaan. Niille pysähdytään. Piste. Täytyy koittaa päästä ensi viikolla treenaamaan joku päivä. Tää koulunkäyminen vaan haittaa mun koiraharrastusta. Nii ja pitäisi vissiin joskus töitäkin tehdä, lisää rahareikiä taas tulossa ;)

Ohessa vielä video, kiitokset Merjalle kuvaamisesta.






torstai 4. lokakuuta 2012

Himmausharjoituksia

Maanantaina oli Timo Liuhton vetämät treenit. Hali oli ihan liekeissä (taas vaihteeksi), koska en viime viikolla ennättänyt treenailla paljon mitään. Vauhti oli ihan älytön ja himmailut ei onnistuneet yhtään. Rata meni muuten ihan ok, mutta tosiaan käännökset jäi aika pitkiksi, ja jäätiin sitä himmaamista ja kääntymistä sitten hinkkaamaan 2. ja 3. esteelle. No Halihan lopulta paineistui siitä hinkkaamisesta niin, että se rupesi tarjoamaan jos jonkinlaista esteen takaakiertoa ja ali menemistä... Mua vähän kyl ketuttaa tollanen liiallinen hinkkaus. Kyl mä uskon et se rytmi ja himmailu alkaa sieltä pikkuhiljaa löytyä. Tai siis toki siihen pitää nyt treenatessa kiinnittää huomiota, mutta ei oo kovin reilua koiraa kohtaan treenata niin, että se menee ihan hämilleen että mitäs hittoa tässä pitää tehdä, kun ei tunnu kelpaavan. Mullekin taisi muodostua pienimuotoinen treeniahdistus, ja hetkittäin homma olikin sitten ihan päätöntä kilpajuoksua koiran kanssa :/ Välillä saatiin kyllä hyviäkin pätkiä oikealla rytmityksellä ja Halikin himmaili hienosti, mutta ne tulikin ihan yrittämättä. Heti kun yrittää ni homma leviää käsiin. Kotiläksyksi saatiin siis himmailu- ja rytmitysharjoituksia.

Niitä käytiinkin sitten treenaamassa Lauran ja Eskon kanssa tänä aamuna kentällä. Palauteltiin mieleen mitä se suhina tarkoittikaan ja harjoiteltiin käteen tulemista. Alkoihan se sitten sujua, tuli jo ihan hienoja käännöksiä :) Oli tosi kivaa treenailla Lauran ja Eskon kanssa pitkästä aikaa, mennään huomenna uudestaan ja keskitytään lähinnä kontakteihin. Hali ei muuten enää yhtään tykkää Eskosta vaikka ne oli nuorempana tosi hyviä kavereita :/ (Esko-aussihan oli ennen Halin poikaystävä :) Mitä lienee jäänyt hampaan koloon. Ota tästä nartusta joskus selvää...

Tokoa on nyt tehty vähemmän, ensi viikolla keskitytään siihen enempi. On jonkin verran kyllä kotitokoiltu iltaisin, lähinnä kaukoja tehty ruokapalkalla. Ne onkin edistyneet mun mielestä nyt kivasti. Ruutua käytiin myös treenailemassa tiistaina. Tarjosi aluksi paikkaa tötsien vierestä, mutta rupesi sitten hakemaan keskemmälle ruutua.

Ääh mun pitäis lukea tenttiin, mutta eiii ku ajatukset pyörii ihan muissa asioissa! ;) Ja ihan oikeesti, tällasta tekstiä vielä: "Linnunmunista elintarvikkeena käytetään yleisimmin kesykanan munia." ja "Tyypillisiä suomalaisia täyslihavalmisteita ovat keittokinkku, saunapalvikinkku ja joulukinkku." - Tämän takia tulin yliopistoon :P

Niih muuten Hyvää Eläintenpäivää kaikille eläimille ja eläinmielisille!